Espoon vaakuna - Kultainen kruunu ja hevosenkenkä kertovat kuninkaankartanosta sekä Suuresta Rantatiestä

Espoon kaupungin tunnus on sinipohjainen vaakuna, jota koristaa kultainen kruunattu hevosenkenkä. Vaakunan on suunnitellut Haukilahdessa asunut heraldikko Kaj Kajander.  Espoon kunnanvaltuusto hyväksyi sen kokouksessaan 19. heinäkuuta 1955. Sisäasianministeriö vahvisti vaakunan käyttöön 10 marraskuuta samana vuonna.

 

Vaakuna kertoo Espoon pitkästä ja värikkäästä historiasta. Kruunu symboloi Kustaa Vaasan vuonna 1556 perustamaa kuninkaankartanoa, nykyistä Espoonkartanoa. Hevosenkenkä viittaa pitäjän läpi kulkeneeseen Suureen Rantatiehen, eli Kuninkaantiehen.  Tämä Espoon vanhin tie halkoi Espoon pitäjää 1200 -luvun lopulta lähtien, ja sillä oli erittäin suuri merkitys Espoon kasvulle ja kehitykselle. Tie loi edellytykset kartanoiden ja tilojen syntymiselle ja menestymiselle, maatalouden harjoittamiselle sekä kaupankäynnille.  Tietä pitkin saapui arvokasta tietoa ja osaamista, ja sen varteen syntyi kartanoita, tiloja ja elinkeinoja;  kestikievareita, krouveja ja tavernoita, ruukkeja, myllyjä, sahoja ja pajoja.

 

Espoon vaakunan hevosenkengän katsotaan kertovan myös Suuren Rantatien tuomista velvollisuuksista. Yleisen tien kunnostamiseen joutuivat osallistumaan kaikki Espoon talonpojat. Myös sillat vaativat jatkuvaa huoltoa. Suurta Rantatietä käyttävät kruunun virkamiehet ja sotajoukot aiheuttivat talonpojille myös kuljetus- ja majoitusvelvollisuuksia.

 

Espoon kuninkaankartanon perustamisen jälkeen talonpoikien rasitus pieneni huomattavasti. Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1556 Gumbölenjoen ja Mankinjoen yhtymäkohtaan perustettu kuninkaankartano oli perustamisestaan lähtien Espoon suurin maatila, edelläkävijä ja tehokkaan viljelyn ja karjanhoidon mallitila.

 

Vaakunan helposti tunnistettavan ja mieleen jäävän kuvioyhdistelmän on katsottu sopivan erinomaisesti myös nykyihmisille. Mielletäänhän hevosenkenkä onnea tuovaksi symboliksi ja kulta vaurauden merkiksi.